Aloitetaan ensimmäisestä ajatuksestani, kun kuulin nämä omassa kuunteluhuoneessani: nämä ovat ne kaiuttimet, mitä Gradient 1.2:t eivät...
Logomon showroomissa minulla on tila, joka korostaa yläbassoa siten, että vapaasti sijoitettavaksi suunniteltujen, sinänsä neutraalien, kaiuttimien kanssa bassot vähän kumisevat. Esim. Kef LS50 hyötyi refleksiaukon tulkkimisesta, vaikka mikään bassotykki tuo kaiutin ei olekaan. Nyt kokeilun aikana huoneessa soivat Magneplanar .7:t, jotka eivät varsinaisesti kumise, mutta baksuutta bassoissa oli niissäkin. Joten tilausta bassoansoille oli ja ennakko-oletus olikin, että kokeilu voisi olla hyödyllinen.
Nyt kokeillut bassoansat olivat 120 Hz:n mallia. Vaimennus yltänee oktaavin verran ylös- ja alaspäin heikentyen tasaisesti keskitaajuudesta poispäin. Kyseessä on valkoiseksi maalattu lastulevykuution näköinen laatikko, joka on pitkiltä sivuiltaan 60 cm:n neliö ja syvyydeltään vähän vajaa 20 senttiä. Painoa yhdellä vaimentimella on runsaat 15 kiloa, Käytin kahta bassoansaa, etuseinällä, huoneen nurkkiin asti levitettyinä ja takaseinää vasten aseteltuina.
Mittareita rakastavat akustiikkaentusiastit eivät varmaan tällaisista ratkaisuista tykkää, koska ne ovat ”vain sinnepäin”, mutta omasta mielestäni tällaisessa geneerisessä ratkaisussa on ideaa. Mikään huone ei liene ideaali kaikenlaiselle musiikille, joten hyvä kompromissi voi olla parempi kuin osittainen täydellisyys. Jos geneeriset ratkaisut tuovat kokonaisuuden paremmaksi, kuin muut vaihtoehtoiset lähestymistavat, niin sitten vaan toimeen. Samaan hengenvetoon pitää todeta, että käytännössä näitä geneerisiäkin ratkaisuja pitää kokeilla.
No, itse olin siinä onnellisessa asemassa, että kokeilu oli mahdollista ja sitä jopa valmistajan/markkinoijan taholta pyydettiin. Risto vielä tarttui nokkakärryyn ja tomitti ne minulle perille asti Logomoon. Itselleni hommasin jo aikanaan 60-prototyypit, jotka olivat lähes puolet vähäisempiä syvyydeltään. Spoilerina sanon, että nekin jo toimivat, mutta nämä toimivat paremmin.
Showroomissani on vaikea saada riittävää kuunteluetäisyyttä, etuseinä on leveä, sivuseinät kapet ja takaseinä lasia. Jos kuuntelijan pää on aivan huoneen takaosassa, bassot korostuvat lasiseinän läheisyydessä oikein kunnolla. Nämä 120-Bassanit imivät tuota bassoa varsin mallikkaasti. Tuo vaimennus osui huoneen kuminataajuuteen oikein mallikkaasti. Bassot toistuvat alas, ihan älyttömän alas, ottaen huomioon kaiuttimien alataajuusrajan ja toisaalta keskiäänialue on myös tarkka ja neutraalin oloinen. Muita kaiuttimia en satakaksikymmppisten kanssa ole vielä päässyt kokeilemaan.
Itse arvioin huoneen alkustiikkaa mölisemällä, kävelemällä ympyrää ja kuunnellen omaa mölinääni. Tämänkin testin perusteella juuri tässä huoneessa Bassan toiminee lähes ideaalilla tavalla. Yleisemmin mieltä kalvaa kuitenkin pari kysymystä. Ensinnäkin voiko tuo vaimennus olla liian järeä. Vaimennusta saa toki lisättyä useammalla ansalla. Itse jotenkin kytken bassoansan ja kaiuttimien lukumäärän. Eli en itse hahmota, että käyttäisin paritonta määrää, vaikka kai sekin on ihan mahdollista.
Kaupallisesti tämä on haastava tuote. Muutaman satasen tuotteella tuollainen kotikokeilujen järjestäminen voi olla hankalaa. Laatikot ovat kohtuullisen isoja ja painavat melkein parikymmentä kiloa. Rahtikuluista tulee siis merkittävät jos/kun tuotetta kokeilee kotona. Kotikuunteluhuoneeseeni en oikein tuollaisia saa mahtumaan ja esteettisestikin ne olisivat hieman hankalat. Mutta showroomissani nuo ovat juuri optimaaliset, piiloutuvat sisustukseen ja tekevät tehtävänsä kutakuinkin täydellisesti. Suosittelen kyllä tällaisten kokeilemista ja onhan näillä jälleenmyyjiäkin ympäri Suomenniemen, ainakin eteläisen sellaisen.
Jos vähänkin tuntuu olevan tarvetta bassojen pienenlle vaimentamiselle, näitä todellakin kannattaa kokeilla. En kuitenkaan itse ostaisi näitäkään sikoina säkissä.