Bassan 120 – kotimaiset ”geneeriset” bassoansat

Turussa mm. Highendstudiota ja Audiokauppaa pyörittänyt Risto Anttila ei malttanutkaan jäädä eläkkeelle lopetettuaan liikkeensä Turussa. Aika pian loppuunmyynnin jälkeen alkoi kuulua kummia: tarjolle tulisi Suomessa tehtyjä bassoansoja. Näiden idea oli ymmärrettävä, mutta erilainen, kyseessä ovat geneeriset eli yleiskäyttöiset bassoansat, joita ei erikseen räätälöidä tapauskohtaisesti, vaan ne vaimentavat tiettyä taajuusaluetta tietyllä intensiteetillä ja sitten hienosäätö tehdään sijoittelun avulla.

Logomon showroomissa minulla on tila, joka korostaa yläbassoa siten, että vapaasti sijoitettavaksi suunniteltujen, sinänsä neutraalien, kaiuttimien kanssa bassot vähän kumisevat. Esim. Kef LS50 hyötyi refleksiaukon tulkkimisesta, vaikka mikään bassotykki tuo kaiutin ei olekaan. Nyt kokeilun aikana huoneessa soivat Magneplanar .7:t, jotka eivät varsinaisesti kumise, mutta baksuutta bassoissa oli niissäkin. Joten tilausta bassoansoille oli ja ennakko-oletus olikin, että kokeilu voisi olla hyödyllinen.

Bassan 120 edesta

Nyt kokeillut bassoansat olivat 120 Hz:n mallia. Vaimennus yltänee oktaavin verran ylös- ja alaspäin heikentyen tasaisesti keskitaajuudesta poispäin. Kyseessä on valkoiseksi maalattu lastulevykuution näköinen laatikko, joka on pitkiltä sivuiltaan 60 cm:n neliö ja syvyydeltään vähän vajaa 20 senttiä. Painoa yhdellä vaimentimella on runsaat 15 kiloa, Käytin kahta bassoansaa, etuseinällä, huoneen  nurkkiin asti levitettyinä ja takaseinää vasten aseteltuina.

Geneerinen ratkaisu yksilölliseen tarpeeseen?

Mittareita rakastavat akustiikkaentusiastit eivät varmaan tällaisista ratkaisuista tykkää, koska ne ovat ”vain sinnepäin”, mutta omasta mielestäni  tällaisessa geneerisessä ratkaisussa on ideaa. Mikään huone ei liene ideaali kaikenlaiselle musiikille, joten hyvä kompromissi voi olla parempi kuin osittainen täydellisyys. Jos geneeriset ratkaisut tuovat kokonaisuuden paremmaksi, kuin muut vaihtoehtoiset lähestymistavat, niin sitten vaan toimeen. Samaan hengenvetoon pitää todeta, että käytännössä näitä geneerisiäkin ratkaisuja pitää kokeilla.

Bassan 120 sivulta

No, itse olin siinä onnellisessa asemassa, että kokeilu oli mahdollista ja sitä jopa valmistajan/markkinoijan taholta pyydettiin. Risto vielä tarttui nokkakärryyn ja tomitti ne minulle perille asti Logomoon. Itselleni hommasin jo aikanaan 60-prototyypit, jotka olivat lähes puolet vähäisempiä syvyydeltään. Spoilerina sanon, että nekin jo toimivat, mutta nämä toimivat paremmin.

Äänelliset vaikutukset huoneessani

Showroomissani on vaikea saada riittävää kuunteluetäisyyttä, etuseinä on leveä, sivuseinät kapet ja takaseinä lasia. Jos kuuntelijan pää on aivan huoneen takaosassa, bassot korostuvat lasiseinän läheisyydessä oikein kunnolla. Nämä 120-Bassanit imivät tuota bassoa varsin mallikkaasti. Tuo vaimennus osui huoneen kuminataajuuteen oikein mallikkaasti. Bassot toistuvat alas, ihan älyttömän alas, ottaen huomioon kaiuttimien alataajuusrajan ja toisaalta keskiäänialue on myös tarkka ja neutraalin oloinen. Muita kaiuttimia en satakaksikymmppisten kanssa ole vielä päässyt kokeilemaan. 

Bassan 120 kaytossa

Itse arvioin huoneen alkustiikkaa mölisemällä, kävelemällä ympyrää ja kuunnellen omaa mölinääni. Tämänkin testin perusteella juuri tässä huoneessa Bassan toiminee lähes ideaalilla tavalla. Yleisemmin mieltä kalvaa kuitenkin pari kysymystä. Ensinnäkin voiko tuo vaimennus olla liian järeä. Vaimennusta saa toki lisättyä useammalla ansalla. Itse jotenkin kytken bassoansan ja kaiuttimien lukumäärän. Eli en itse hahmota, että käyttäisin paritonta määrää, vaikka kai sekin on ihan mahdollista.

Ei välttämättä jälleenmyyjän unelmatuote?

Kaupallisesti tämä on haastava tuote. Muutaman satasen tuotteella tuollainen kotikokeilujen järjestäminen voi olla hankalaa. Laatikot ovat kohtuullisen isoja ja painavat melkein parikymmentä kiloa. Rahtikuluista tulee siis merkittävät jos/kun tuotetta kokeilee kotona. Kotikuunteluhuoneeseeni en oikein tuollaisia saa mahtumaan ja esteettisestikin ne olisivat hieman hankalat. Mutta showroomissani nuo ovat juuri optimaaliset, piiloutuvat sisustukseen ja tekevät tehtävänsä kutakuinkin täydellisesti. Suosittelen kyllä tällaisten kokeilemista ja onhan näillä jälleenmyyjiäkin ympäri Suomenniemen, ainakin eteläisen sellaisen.

Jos vähänkin tuntuu olevan tarvetta bassojen pienenlle vaimentamiselle, näitä todellakin kannattaa kokeilla. En kuitenkaan itse ostaisi näitäkään sikoina säkissä.

Jaa artikkeli:

Vastaa

FINK Team KIM – Kirkkaasti Ihmeellinen Musiikintoistin

Aloitetaan ensimmäisestä ajatuksestani, kun kuulin nämä omassa kuunteluhuoneessani: nämä ovat ne kaiuttimet, mitä Gradient 1.2:t eivät...

FINKTeam BORG episode 2 – Vastarinta on hyödytöntä

Soittelin julkisesti ykkössarjan BORGeja jo edellisen maahantuojan aikoihin. Tykästyin ääneen jo silloin. Basso ei ehkä mennyt...

Aivan huippua: Hifiman Susvara ja iFI Phantom

Nyt koitti taas aika kokeilla vakavahenkistä ja tinkimätöntä kuulokekuuntelua. Impulssin tähän sain, kun lähes uskomattomien hankaluuksien...

Avantgarde Duo GT isohkot, kallihkot ja parhaatko?

Kun aikanaan sain Avantgarden Triot silloiseen pop-up showroomini ennen edellisiä hifimessuja, päätin, että Kaupallinen Erkki hankkii...

Avantgarde Trio G3 – Hyvät, isot ja raskaat

Ennen high-end -käsitteen vakiintumista puhuttiin raskaasta hifistä. Tällä kuvauksella on varmasti kirjaimellinen historia. Raskaasta äänentoistosta oli...