Furutech e-TP809E NCF, passiiviblokkien huippu?

Markkinataloudessa kaikki tuotteet löytävät hinnan kysynnän ja tarjonnan perusteella. Oma ajatukseni on ollut, että valmistaja kehittää jonkin laitteen, kuuntelee, mitä tuli tehtyä ja päättää sitten, millä hinnalla tuotetta myydään. Tässä siis riippuu siitä, kuinka hyvä-ääninen tuotteesta tuli markkinoilla oleviin vastaaviin tuotteisiiin verrattuna.

Mitä pitäisi ajatella jakoblokista (eli jatkojohdon virkaa ilman johtoa hoitavaa laitetta), joka maksaa neljä ja puolituhatta euroa!

No kaikkea pitää kokeilla, paitsi niitä mainitsematta jäävää paria asiaa, joten antaa mennä. Hankin kuunteluun Furutechin passiiviblokkiarmadan huippumallin 809:n joka on varsin näyttävä kapistus hiilikuitukuorrotteineen ja kirjaimellisesti seinästä reväistyn näköisine pistorasioineen.

Furutech e-TP809NCF

Alkuhypistelyt

Oletetun käärmeöljyn tuoksu sieramissani tutustuin laitteeseen tarkemmin ja vakuuttavahan tuo on. Kun laitat (mielellään laadukkaan Furutechin NCF) töpselin pistorasiiaan, kuuluu klik! Kaupan päälle tulee vielä kosketusnäytöistä tuttu (manuaali-)haptinen vaste. Tuo fiilis on kuin aseen tai jonkin muun umpimetallista tehdyn mekaanisen laitteen tuntuma. Koko ajan takaraivossa jyskyttävä aatos muistuttaa, että neljällä ja puolella tonnilla saa jo ihan hyvän käytetyn auton! Miksi siis kukaan ostaisi tällaisen, kun Clasulta saa vastaavan (melkein) TUHAT kertaa halvemmalla!

Jo Furutechin kymmenen kertaa halvemman perusblokin kanssa törmäsin aikanaan tulokseen, jossa blokki paransi ääntä verrattuna suoraan vetoon identtisellä virtajohdolla. Eli kaksi johtoa ja blokki oli vastaavaa suoraa yksijohtoista kytkentää parempi! Eihän tuossa ole mitään järkeä, mutta koettu muutos oli selkeä ja muutoksen suuntakin helposti pääteltävissä.

Olin aikanaan varsin tyytyväinen tuohon perusblokkiin ja sellainen on yhä käytettävissä kakkosketjun äänentoistolaitteille, mutta ykkösketjussa olen käyttänyt aktiivista virtafiltteriä (erinomainen ja edullinen LAB12:n gordian).

Miksi, oi miksi?

Olen myös ihmetellyt harrastajakollegoitani, jotka ovat maksaneet päälle 1600 euroa alumiiniblokista, jossa on 6 pistorasiaa. Hinta vaikutti kovin suolaiselta verrattuna tuohon noin neljänsadan blokkiin. No, nyt näissä parhaissa Furutechin blokeissa on NCF-liittimet ja ne olen ainakin itse erinomaisiksi todennut. NCF-liittimet löytyvät nykyään jo lähes perusmalleista, trickle down siis toimii näiden tuotteiden osalta. Mutta 809 on ainutlaatuinen liittimiensä osalta. Nämä pistorasiat ovat poikkeukselliset. Mekaaninen rakenne löytyy varmaan googlaamalla, mutta edellä kuvattu käyttökokemus on mahtava. Ilmeisesti myös Schuko-liittimet saavat kytkettäessä hellävaraisen käsittelyn. Näitä liittimiä ei (tuplasti) halvemmasta pikkusisaruksesta (609NCF) löydy. 

Furutech e-TP809NCF in rack

Itselläni verrokkina toimi viimeisen päälle alustan ja päällyslevyn ja tassujen kanssa twiikattu LAB12: gordian, jota pidän yhtenä parhaista aktiivisista virtafiltteresitä. Tähän hätään en saanut verroksiksi tuota Furutechin omaa 609NCF:ää. Tuon gordianin takapuolessa oli kaksi NCF Clear Linea ja ne samat tökkäsin tähän 809:n hiilikuitufasadiin. Ainoa kompromissi oli, että syöttöjohdossa oli IEC2 20-liitin, joten siihen väliin tarvittiin adapteri. Syöttöjohdon schuko on tiukassa NCF Boosterin syleilyssä, myös seinän päässä on samanlainen Boosteri.

Kuuntelua

Sitten se ääni. Tältä kuulostaa takinkääntö. Tykkäsin filttereistä ja passiiviblokit eivät mielestäni kallimmissa hintaluokissa ole antaneet rahoille riittävästi vastiketta. Nyt sitten sitä parasta vastiketta saa kaikista hintavimman version kanssa. No, hinta on ihan oikeasti ymmärrettävissä, kun tutustuu toimintaperiaatteeseen ja tuoteselosteesta löytyviin raaka-aineisiin ja niiden hintaan. 

Furutech e-TP809NCF plugs

Palataan kuitenkin siihen ääneen. Yksi sanoa kuvaa kokonaisuutta: aineettomuus. Kaikki kuolevaisten bassotoistot, erottelevuudet ja diskanttimurheet unohtuvat ja tilalle tulee taivaallinen keveys, eteerisyys ja aitous. Ne torvia soittavat Kerubit ympäriltä sentään puuttuivat. Kun erottelussa saavutetaan tietty piste, kaikki muuttujat nollautuvat, myös subjektiivisessa kuuntelussa ja näytteistä riippumatta. Erottelu on ihan hurja, mutta se tulee täysin ilmoittamatta itsestään. Myös huipputärkeä luonnollisuuden osuus eli ajoitus menetti äkkiä merkityksensä. Olen aina sanonut, että musiikissa vahvaan osaamiseen ja taiteelliseen elämykseen liittyy esityksen näennäinen helppous. Tämän blokin kanssa edes siinä helppoudessa ei ole mitään näennäistä. Kaikki äänentoiston osa-alueet muuttuivat binäärisiksi ja samalla ykkösiksi. En löydä nokan koputtamista mistään ja hämmästelen jatkuvasti äänen helppoutta.

Tuo muutos kattaa kaikki osa-alueet, mutta äänikuva ja erottelu ovat se erityinen juttu. Molemmat ovat mielestäni seurausta siitä, kun osien ja kokonasúuden ajallinen erottelu toimii optimaalisesti. Tässä se nyt vaan menee juuri niin. Muistakaa toki lähdekritiikki ja kaupalliset kytkentäni, mutta tämä kannattaa kuunnella. Sen jälkeen suosittelen mielummin pankkilainaa kuin -ryöstöä. Tämä on kova!

Jaa artikkeli:

Vastaa

Valoisaa vinyyliä – AVM R 5.3

AVM R 5.3 on näyttävä levysoitin. Varsinkin tässä testatussa kromisessa esillepanossa. Kirkas, peilaava kromipinta ja siihen...

California Dream – MSB Technologies Premier

MSB Technologies tunnetaan laadukkaista DA-muuntajistaan. Sarjan huipulla on yli tusinan kymppitonneja maksava Select, puolet halvempi Reference...

Furutechin virtahuippujen taisto

The Absolute Soundin jutun innoittamana päätin tutustua DIY-tyyppiseen, mutta maahantuojan kasaamaan Furutechin huippukaapeliin. Itse kaapeli on...

Furutech NCF Clear Line x 2

Mulla on ollut hieman kaksijakoinen suhde Furutechin tuotteisiin. Olen saannut tutustua useamman vuoden ajalla erityisesti virtatuotteisiin;...

Uusi Klimax DSM, ehkä pieni pettymys – onneksi!

Hifimestan Arille iso kiitos siitä, että sain uuden Klimaxin hetimmiten ekasta demoerästä kuunneltavaksi. Kovasti on juttuja...